Laumanjohtaja

Positiivinen vahvistus ja palaute

Share |

Keskiviikko 12.2.2014 klo 21:53 - Outi


Mitä yhteistä on hevosen ruokailutottumuksilla ja yrityksen johtamisella?

Meidän perheemme uusin jäsen saapui muutama kuukausi sitten. Ikää nuorella herralla on vajaat 7 vuotta, korkeutta 176 cm (säkäkorkeus) ja painoa reilut 600 kiloa. Kyse on siis hevosesta. Herra näyttää kiltiltä jättiläiseltä, mutta osaa tarvittaessa olla todella nopea ja reagoida äkkinäisestikin. 

”VG”, kuten häntä kutsumme, on tottunut siihen, että ruoka-aikaan ollaan varmasti paikalla ja ruokaan käydään vauhdilla kiinni. Tämä on laumassa kasvaneilla hevosilla tyypillinen tapa toimia, mutta ei ihan kivaa pienessä karsinassa, kun itsellä on painoa hieman reilu 10% hevosen painosta ja hevonen tulee vauhdilla kohti. 

Päätimme mieheni kanssa opettaa hevosen seisomaan rauhassa karsinan takareunassa, kun annamme ruoan ruokakuppiin. Ja ei kun treenaamaan. Parin päivän jälkeen mies totesi, että nyt on mennyt jokin pieleen, kun hevonen kyllä menee vauhdilla karsinan takaseinälle, mutta tulee sieltä sitten vielä NOPEAMMIN toisella loikalla ruokakupille ja itselle tulee tunne, että äkkiä alta pois. Kävimme sitten läpi, että mitä tapahtui? Miksi hevonen oppi menemään taakse ja tulemaan vauhdilla ja vaarallisesti ruokakupille. Kyse oli hyvin pienestä asiasta, palkitsemisesta, joka tapahtui muutaman sekunnin väärällä hetkellä ja siten hevosen mielestä ihan eri asiasta kuin alkuperäinen ajatus oli ollut. Hevonen vain vahvisti sitä, mistä häntä palkittiin; hyppy takaseinälle ja nopeasti ruokakupille. Mitä nopeammin kupilla, sitä nopeammin ihminen väistyy ja kupissa on ruokaa. Tämän tempun oppiminen oli vaatinut noin neljä toistoa… ja nyt piti opettaa uusi temppu tilalle ja sen oppiminen olikin sitten ihan toinen juttu. 

Pilkoimme treenin useampaan palaseen. Ensin takaseinälle ja siellä piti seisoa rauhassa ennen kuin palkinto (rapsutus) tuli. Vasta, kun siellä oltiin rauhassa, liitettiin mukaan ruoka, johon pääsi käsiksi vasta, kun oli oppinut odottamaan palkintoa ensimmäisestä vaiheesta. Ja tässä välissäkin piti odottaa rauhassa, kunnes ihminen antaa luvan siirtyä askel kerrallaan kohti kuppia. Arvaatte varmaan, että tämä vaihe kestikin useamman päivän… mutta onnistui. Nykyisin hevonen odottaa kiltisti, mutta asiasta ”keskustellaan” edelleen säännöllisesti, onko sääntö edelleen voimassa. Johdonmukaisuus on eläinten kanssa todella tärkeää ja samat säännöt pätevät joka päivä. Jos niitä ei noudateta tulee palautetta ja korjaustoimenpiteet kohti sovittua käyttäytymistä, mutta sama toimintamalli vaaditaan päivittäin. Viimeksi tänään keskustelin VG:n kanssa, että pitääkö toimintamalli edelleen paikkansa ja onko pakko. Kyllä oli. 

No mitä tekemistä tällä on yrityksen johtamisen kanssa?

Onko teidän organisaatiossa sovittuja toimintamalleja ja prosesseja? Tapahtuuko kenties niin, että osa porukasta noudattaa niitä ja osa kokee, että ei koske minua, koska mä olen niin hyvä. Puuttuuko johto siihen, että sovittuja pelisääntöjä ei noudateta ja niihin ei sitouduta? Annetaanko palautetta suoraan ja rohkeasti välittömästi, kun poikkeamat havaitaan? 

Kokemukseni mukaan eniten haasteita organisaatioissa tulee siitä, että johtajat ja esimiehet eivät uskalla vaatia, että sovitut asiat tehdään johdonmukaisesti. Tuntuu siltä, että esimiehillä ei ole rohkeutta ja uskallusta edes valvoa tekemistä saati aiheuttaa hetkellistä mielipahaa, eli antaa palautetta niille, jotka eivät toimi kuten on sovittu. Ja koska johto ei puutu, niin tuosta ei-halutusta toimintamallista tuleekin vähitellen organisaatiossa sallittu tapa toimia ja sitten ihmetellään, että miten tässä näin kävi, annettuja ohjeita ei noudateta ja miksi johtajaa ei enää kuunnella. Täytyy myös muistaa, että puuttumatta jättäminen on aina päätös ja se kertoo todella paljon johtamiskulttuurista. 

Yksinkertaisimmillaan pitäisi kuitenkin toimia niin, että oikeiden asioiden tekemisestä annetaan positiivista palautetta ja oikeaan aikaan eli välittömästi, jolloin vahvistetaan haluttua tekemistä. Virheellisestä/väärästä tekemisestä pitäisi myös uskaltaa antaa välitön palaute, jotta tekeminen voitaisiin ohjata kohti haluttua toimintaa. Näin kyseistä henkilöä autetaan kehittymään oikeaan suuntaan, muutenhan häntä itse asiassa estetään onnistumasta omassa työssään, koska suhtaudutaan välinpitämättömästi vanhaan/väärään käyttäytymiseen. 

Mitä sinä vahvistat ja miten omassa johtamisessasi? Jos muutosta tarvitaan, niin miten muutat omaa tekemistäsi ja kommunikaatiotasi, jotta ihmiset oivaltavat mitä heiltä odotetaan? Kuinka usein sinä pysähdyt ja pohdit, että mennäänkö oikeaan suuntaan? Mittaanko ja seuraanko oikeita asioita? Mitä itse asiassa omalla johtamisellani vahvistan?

Avainsanat: Palaute, johtaminen, valvonta, ohjaus, mittarit, nopeus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini